Perheyritys Agrosetin moderni broilerintuotanto kuluttaa seitsemän miljoonaa kiloa rehua vuodessa

Agrosetin broilerikasvattamoissa luotetaan kotimaisiin Triotecin rehusiiloihin, joiden toimiva rakenne, kestävä maalaus ja asennusvalmius varmistavat sujuvan rehunkäsittelyn.

Vuonna 1992 perustetun perheyritys Agrosetin toiminta alkoi sikalana, josta se on siirtynyt vihannesviljelyn kautta broilerikasvattamoksi. Vihannesviljelyn ollessa päätoimintaa tilalla viljeltiin sokerijuurikasta, porkkanaa, lanttua ja punajuurta. Kun broilerituotanto aloitettiin vuonna 2016, oli vihanneksien viljelysmaata jo lopulta toista sataa hehtaaria.

- Vähän aikaa toimimme päällekkäin, mutta ennen pitkää oli pakko luopua kasvisten viljelystä. Tuotantosopimusta broileriteollisuuden kanssa on vaikea saada ja kun vihdoin siinä vuosikymmenten yrittämisen jälkeen onnistuimme, halusimme keskittyä vain broilerikasvattamoon. Alkuvuosina meillä oli yksi noin 4000 m2 kasvattamo, johon mahtui n. 70 000-75 000 broileria. Sen jälkeen olemme laajentaneet kolmeen otteeseen ja tänä päivänä meillä on neljä kasvattamoa, kertoo Jaakko Laamanen Agrosetiltä.

24 siiloa & seitsemän miljoona kiloa rehua vuodessa

-Siilot hankimme samassa tilauksessa ruokintajärjestelmien kanssa. Valitsemme itse merkit ruokintajärjestelmille, kuljettimille ja siiloille. Vanhimmassa ja kahdessa uusimmassa kasvattamossa meillä on käytössä Triotecin rehusiilot.

Kasvattamoissa on käytössä automatisoidut ruokintajärjestelmät, mutta hoitajilla on tärkeää rooli seurata kaikkea sitä, mihin koneet eivät pysty.

- Vaikka kasvattamoidemme ohjaushuoneet näyttävät NASA:n komentokeskukselta, ei automatiikka ja tietokoneet voi korvata täysin ihmistä. Teemme säännöllisiä valvontakierroksia, joiden aikana voimme havainnoida virhetilanteet ja valvoa broilerien vointia.

Agrosetin broilerikasvattamot kuluttavat karkeasti arvioiden noin seitsemän miljoona kiloa rehua vuodessa. Broilerit syövät vehnää sekä ruokintarehua, jossa on mukana mm. soijaa, kauraa ja vehnää. Jokaisessa kasvattamossa on siiloja kuusi kappaletta, joista neljä on ruokintarehulle ja kaksi vehnälle

Triotecin siilot toimitetaan asennusvalmiina

Agrosetillä Triotecin siilot asensi laitetoimittaja. Kuten kaikki Triotecin rehusiilot, myös Agrosetin rehusiilot toimitettiin asennusvalmiina pakettina. Paikan päällä asennuspaikalla siilot nostetaan pystyyn betonilaatalle ja siilon jalat hitsataan valutartuntoihin.

-Siiloja ei juurikaan joudu huoltamaan. Ainoa säännöllinen huoltotoimenpide, jota teemme siiloille, on siilojen päälle kiinnittyneen rehupölyn pesu kerran vuodessa. Muille säännöllisille huolloille ei ole ollut tarvetta. Kun siilot pesee päältä, niin ne ei mene miksikään. Varsinkin kun ne ovat maalattu hyvin päältä, kuten Triotecin siilot ovat.

Miksi Triotecin rehusiilot?

Kuten broilerinlihan niin myös rehusiilojen valinnassa on kotimaisuus Jaakon mukaan yksi valintaan vaikuttava kriteeri.

-Rehusiiloja valittaessa, etenkin viimeisellä kerralla, painoi vaakakupissa kuitenkin myös hyväksi koettu rakenne. Triotecin rehusiiloissa kulma on tehty paremmin ja oikeaan kulmaan, rehu valuu sujuvasti. Meillä on ollut kokemuksia myös siiloista, joissa rehu holvaa eli ei valu. Toki rakenteen lisäksi Triotecin kotimaisuus sekä ikä vaikutti, Triotec on vanha ja luotettava merkki. Myös ulkonäkö on plussaa.

Kotimaista ja vastuullisesti tuotettua broilerinlihaa

Agrosetillä on töissä tänä päivänä jo kolme sukupolvea Laamasten perheestä. Miltä tulevaisuus näyttää tuleville sukupolville ja suomalaiselle broilerinlihan tuotannolle?

-Kulutuksen valossa tulevaisuus näyttää valoisalta. Broilerinlihan kysyntä on kasvanut rajusti viime vuosien aikana. Kananliha on hyvää, edullista, helppoa sekä vähärasvaista. Mutta on kasvavan kysynnän takana muitakin syitä. Ensinnäkin tuote itsessään on parantunut ja sitä on jalostettu moneen makuun sopivaksi lopputuotteeksi kaupan hyllylle. Lisäksi samaan aikaan vaalean lihan kulutus on kasvanut. Kysynnän taustalle lienee myös kotimaisuuden arvostus. Vaikka Suomeen tuodaan ja täällä kulutetaan edelleenkin paljon ulkomailta tuota broilerinlihaa, etenkin horeca-puolella, on kotimaisuus kuitenkin ehdoton valtti. Kotimainen broilerinliha salmonella vapaata ja vastuullisesti tuotettua, sen alkuperä on aina tiedossa, kuvailee Jaakko.